Uudesta Seelannista venahtaneen lennon ja Australian ruoantayteisen pysahdyksen jalkeen paasimme laskeutumaan Singaporeen. Meilla oli vietettavana vain yksi yo Singaporessa joten kovin syvaluotaavaa kuvausta emme voi valitettavasti paikasta antaa. Mieleen jai erityisesti tekniikan maara ja seka korkeiden pilvenpiirtajien ja varikkaiden puutalojen kontrasti.
Olimme jalleen varanneet reilusti aikaa kentalle, seka reippaasti paikallista valuuttaa taksiin, joten paatimme kuluttaa nama yhta aikaa. Ryhdyimme kentalla siis leikkiin ja molemmat sai saman rahamaaran jolla sai ostaa toiselle yllareita. Mukaan tarttui mm. jo suosikiksi muodostunutta tobleronea, GEISHAA! ja jo reissulla legendaksi muodostunut Alice in Wonderland satu.
Phuketiin paatyessamme todellisuus loi vasten kasvoja. Meidat ymparoi miehet 17v 'thaityttoystaviensa' kera, seksituristit, seka paikalliset jotka puhuivat meille ruotsia ja suomea. Tamahan veti meidat hiljaisemmaksi kuin Flagstaff aikoinaan. Mukavat turistioppaat ohjasivat meidat rotankolohotelliimme ja paasimme syomaan uivia nuudeleita. Taman jalkeen bondasimme suomalaisten kanssa Phuketin rattikojuilla ja otimme ensimmaisen kosketuksen tinkimiskulttuuriin.
Ilta kului taintuessa viemarinhajuun maha uivista nuudeleista sekaisin, ja nukuimme yon levottomana pelaten katon tuulettimen rasahtavan paallemme.
Onneksi seuraavana aamuna aikaisin oli lahto paratiisiin Ko Phi Phin saarelle. Lauttamatka kesti pari tuntia ja mielettomasta turistimaarasta huolimatta tunsimme suurta helpotusta paastessamme Phuketin ruuhkista saaren turkoosin meren aarelle. Talla kertaa myos turistioppaista oli oikeasti hyotya ja saimme samantien loistavan yopaikan kavelyetaisyydelta. Olimme harkinneet kilpailuttavamme muutamaa hotellia mutta nahdessamme kuinka huoneemme ikkunasta avautui nakyma suoraan terassintakana sijaitsevalle uimaaltaalle ja sen takana siintavalle turkoosille merelle ymparoivine kallioineen paatimme jaada.
Viihdyimme Phi Phin saarella viisi paivaa ja saimme Tepen ja Marian seuraksemme maanantaina, eli pari paivaa ennen kuin suuntasimme seuraaviin maisemiin. Phi Phi oli vahintaankin yhta ristiriitainen kuin Thaimaa ylipaataan - toisaalla uskomattoman kaunista luontoa, paratiisin hiljaisuutta ja rauhoittumista, toisaalla satoja bailaavia ruotsalaisia ja ibizantyylisia bileita rannalla. Phi Phin parhaita paloja oli vierailu perinteisella veneella The Beachin kuvauspaikalle Maya Baylle jossa paasimme myos snorklailemaan, seka tarpominen korkealle nakoalapaikalle jossa tapasimme vanhan miehen joka kertoi meille tarinoita Phi Phi saaren historiasta. Taalla tutustuimme myos moniin mukaviin tyyppeihin ja saari tuntui olevan kovin elossa.
Phi Philta siirryimme lautalla Krabille. Emme halunneet jattaa viela rantaa taaksemme, joten suuntasimme Ao Nangin alueelle viihtyisaan mutta vaatimattomampaan Village hotelliin. Nautimme viimeisia paivia rantaauringosta ja rauhallisemmasta miljoosta - todella tuntui lahes aavemaisen rauhalliselta Phi Phin bailujen jalkeen. Taalla tajusimme myoskin todellisuuden suomalaisesta thaiturismista. Kojuissa myytiin iltasanomia, kojuissa neuvoteltiin suomeksi, ja suomalaiset katsoivat tavaroidemme peraan rannalla kun menimme uimaan. Taalla toteutimme myos thaimaalle asetetun haaveen ja vuokrasimme skootterin! Sitten paristeltiin menemaan vespan nakoisella einolla ja aiheutettiin yleista hammennysta:) Paasimme nakemaan kaupunkia pidemmalle ja kavimme mm.pienilla markkinoilla joissa oli todella paljon paikallisia.
Krabilta lahtiessa tytot oli taasen meidan matkassa ja suuntasimme Bangkokiin, lentokoneella suunnitelmista poiketen. Matka oli kuitenkin todella lyhyt ja kivuton taksimatkaan asti. Kentalla ei voinut etukateen neuvotella hintaa joten jouduimme ensin hyppaamaan taksin kyytiin ja sitten alkaa neuvottelemaan, ja kuskimme paljastui hyvin mielenkiintoiseksi persoonaksi. Olimme suunnitelleet menevamme kuululle pack packers alueelle, tassa vaiheessa kuski mainitsi siella kulmilla olevasta mielenosoituksesta, mutta varmisteli ettei meidan tarvitse pelata ja etta han vie meidat perille asti. Lahemmaksi paastyamme tilanne osoittautui paljon pahemmaksi kuin osasimme arvata. Teita oli suljettu, joka puolella oli poliiseja sotilaita ja vakijoukkoja ja liikenne taysin jumissa. Meidan tuli valita kavelemmeko mielenosoituksen lapi packpackers alueelle vai menemmeko jonnekin muualle. Tapamme mukaan emme olleet ottaneet mistaan muusta alueesta selvaa ja tilanne vaikutti hetken kaaottiselta. Sitten muistimme lentokoneessa vieressamme istuneen ystavallisen jenkkipojan joka oli jattanyt puhelinnumeronsa ja rimpautimme hanelle missa he yopyvat ja onko sinne turvallista menna. Sita kautta paasimme hysteerisesta taksimatkasta ja riiwatusta kuskista huolimatta Sukhumvitin alueelle ja viihtyisaan Boss Suites hotelliin.
Vaikkemme suunnitelleetkaan thaikkulan aikaa viettavamme hienossa hotellissa on tama vaan ollut jokseenkin mukavaa nain pitkan reissaamisen jalkeen, eika kovin kallistakaan. Hotellissamme on uima-allas, kuntosali ja mika parhainta ilmainen tuk tuk jota ajaa varsin vekkuli nuori poika. Olemme kolunneet yo ja viikonloppumarkkinat tuliaisostoksia tehden, paatyneet festivaaleille, teettaneet pukuja ompelijalla ja loppuajan ajattelimme pyhittaa siihen oikeaan Bangkokiin tutustuen - temppeleita ja slummeja kiitos!
Voikin olla etta seuraava paivitys tulee suomen kamaralta. Pitakaa meille siis peukkuja:)
Rakkautta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti