Losin pienten shoppailujen ja Hall of Famen jälkeen pakattiin autot ja lähdettiin ajelemaan karkuun tornadoja kohti Nevadaa - Las Vegasia! Matkalla nähtiin kaikki mahdolliset säämuodot paisteesta lumisateeseen. Perille päästyämme pitkän aavikkomatkan jälkeen meitä odottikin Las Vegasin kirkkaat ja loisteliaat valot ja upea Ankkalinna-hotellimme!
Toinen autoista oli "hieman" meitä myöhemmin perillä, joten odotellessamme tutustuimme kasinoon, ravintoloihin ja yleisfiilikseen omassa ja viereisissä hotelleissa (joihin kaikkiin pääsi kävellen sisäkautta tai junalla!). Muun porukan saavuttua pelailimme pari peliä ja hävisimme rahamme :) Lohdutukseksi otimme kivat drinksut ja tanssimme livebändien tahdeissa.
Seuraavana aamuna heräsimme ihanaan auringonpaisteeseen ja aivan uuteen näköalaan päivänvalossa. Huom. huoneemmehan sijaitsi kerroksessa 24! :) Lähdimme porukalla tutustumaan Vegasin ihmeisiin. Aloitimme mielettömästä sademetsäravintolasta MGM:llä jossa viidakko oltiin tuotu todellisen tuntuisesti kasveineen ja äänetelevine eläimineen aivan lähellemme.
Päivä kuluikin kivasti eri hotelleja kiertäessa ja hieman shoppaillessa. Sini hulluna CSI-fanina löysi itselleen tietysti hienon CSI L.V. T-paidan. Illan hämärtyessä kuvailimme videokameralla hienoja valoin koristeltuja hotelleja. Kaikista eniten mieleen jäi Bellagio-hotellin suihkulähdeshow, joka sai meidät molemmat kerrankin hiljaiseksi. Pientä juoksentelua ja hämmennystä sen näkeminen kuitenkin aiheutti... Hämmennyksen aiheuttaminen ei meille ole koskaan ollut vaikeaa :)
Illalla tavattiin muita MYMiläisiä ja jatkettiin vegas seikkailuja isommalla porukalla. Käytiin lähes katy perryn ja marion keikoilla mutta päädyttiin seikkailemaan eri hotellejen välillä ja lopulta penthousejatkoille mandalay bayhin. Mutta oikein mallikkaasti ja turvallisesti vegasista selvittiin silti:)
Sunnuntaina matka jatkui kohti hooverin patoa joka olikin varsin vaikuttava. Sää oli myös ehkä ensimmäistä kertaa oikein lämmin ja hooverin patoa n. puoli tuntia ihastellessa Stepa saikin jo rusketusraidat (meillä muilla ei tosin mitään eroa havaittavissa :D). Serpentiinitietä jatkettiin kohti Arizonaa ja Grand Canyonia. Matka oli kuitenkin sen verran pitkä että päätimme yöpyä Crand Canyonin läheisyydessä ja levätä Flagstaff nimisessä kaupungissa.
Tämä kaikki paljastui kuitenkin varsin mielenkiintoiseksi seikkailuksi jonka takia meidän ei ehkä koskaan tarvitse palata kyseiseen paikkaan. Syödessämme paikallisesa ravintolassa olimme vahingossa parkkeeranneet huoltamon paikalle meidän luullessa niiden olevan ravintolan asiakaspaikkoja. No kun saavuttiin syömästä ei autoja enää ollut. Koimme kaikki tunteet sekunneissa läpi kauhusta hysteeriseen nauruun. Lopulta selvisi että automme on hinattu pois ja meille annettiin ns. kartta mistä ne hakea. Lähdimme sitten 3m lumikinoksessa ankanmarssia hakemaan autoja (ps. kyseisessä kaupungissa ei ole satanut näin paljoa lunta ikinä!).
Jatkoimme matkaa pienemmällä porukalla hakemaan autoja. Tutkaparin tukena oli Pacu ja Stepa. Emme meinanneet löytää perille joten pyysimme erästä huoltamonhenkilökunnan jäsentö tilaamaan meille taksin mutta hän ei suostunut tilaamaan koska matka oli niin lyhyt! Kun taivaan ihmeestä saimme kuitenkin paikallisen saudi arabi opiskelijan heittämään meidät kyseiseen paikkaan ja tässä vaiheessa paljastui että osoitteella on kaksi paikkaa täysin eripuolilla tätä kaupunkia. Kokeilimme molempia ja löytyi vain hämäriä asuin paikkoja. Onneksi lähtiessämme toisesta paikasta meitä tuli vastaan hinausauto jolta pyysimme apua vetisin silmin (ei auttanut tämä itku koska ei ollut kyseisestä firmasta :D).
Vihdoin pääsimme oikeaan paikkaan joka ei ollut mailla halmeillakaan annettua osoitetta. Meitä odotti iso ilkeä jenkkimies joka ystävällisesti laskutti 150e/auto kaikesta tunteisiin vetoamisesta huolimatta ja töykeili vielä arabiystävällemme. Saimme kuitenkin autot ja pääsimme nukkumaan monen tunnin seikkailun jälkeen motelliimme verisine suihkuverhoineen.
Aamulla osattiin kuitenkin nauraa tälle kaikelle ja varmuuden vuoksi meinattiin lähteä vielä suljettua tietä lumivyöryvaara alueelta kohti crand canyonia. Otimme kuitenkin järjen käteen ja odotimme vanhusten kuntoutuskeskuksen pihassa TUNNIN toista autoa jotta lähtisimme yhdessä toiselle tielle. He eivät kuitenkaan löytäneet löytäneet meitä koska olivat eri suljetulla tiellä :D:D:D Lopulta päästiin oikealle tielle ja Crand Canyonille joka oli aika vaikuttava reikä maailman lattiassa.
Canyonin jälkeen päätimme että lähdemme Arizonasta ja vauhdilla! Kuitenkin suunnitelmat hieman muuttuivat kun käytimme Stepaa lääkärissä paikallisessa tuppukylässä. Nyt kuitenkin kaikki hyvin ja takaisin ihanassa Californiassa! Huomenna matka alkaa kohti San Franciscoa ja siitä enemmän sitten ensi kerralla.
Terkkuja erityisesti äiteille ja isille! Paikalliset hullut rekkakuskit ja jatkuvat rakennustyömaat saavat ajatukset väkisinkin kotiin:) Haleja!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti